Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


maanantai 31. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: T'IJ Struis

Oluen speksit:

Mikä:  T'IJ Struis, Vahva Belgityylinen ale, Hollanti
Mistä: Ulkomailta
Hinta: n. 2,09€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 9%, katkerosta ja väristä ei lukuja.
Nippelitietoa: T'IJ:stä satuiltu panimon Columbuksen yhteydessä. "Dubbed a barleywine style by the brewery, but with added complexity and a strong Belgian twist. A powerful, dark beer."



Pano päivän päätteeksi vahva belgityylinen ale Hollannista. Ämpäriin päättyi 14l Imperial Stouttia, OG 1.100, laskennalliset EBUT 110 ja väri 115ebc. Mallassaldosta 11% paahdettua ohraa ja suklaamallasta, 8% karamellimaltaita (60 ja Special B), lisäksi hieman ohrahiutaleita. Humalina Magnum, Columbus, Fuggles ja Willamette. Samalla tuli laitettua muutama desi bourbonia marinoimaan 80g tammilastuja.. Nyt lasissa siis T'Ij Struis. Pulloa avatessa olisi tiskiallas ollut oikea paikka avata, osa oluesta kun päätti ennakoida ja suorastaan hypätä lasiin. No maistetaanpa..

Ulkoisesti samean ruskeaa paksuvaahtoista olutta. Jättää kivasti pitsiä Leffen lasiin.
Tuoksussa selvästi brettaa; omenaista happamuutta ja nahkasatulaa. Alta puskee kuivattua hedelmää ja hieman paahdettua maltaisuutta. Hieman suklaata ja mausteita.
Maultaan tämä on hyvin kummallinen yhdistelmä makeahkon suklaista maltaisuutta, toffeeta ja "barnyardia", nahkasatulaa, villiä hedelmäisyyttä, hapanta omenaa ja hieman mausteita.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, silti yllättävän helposti juotava ja pehmeä. Alkoholi hieman paistaa alta.
T'Ij Struis on kyllä niin hämmentävä kombinaatio, ettei oikein tiedä onko tämä nyt hyvää vai ei. Barleywinea ja Orvalia sekaisin? Ristiriitainen, mutta sehän tästä kiintoisan tekeekin, ei ainakaan tylsiä hetkiä tule tämän äärellä.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 7/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 37/50

perjantai 28. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: Andechs Dobbelbock Dunkel

Oluen speksit:

Mikä:  Andechs Dobbelbock Dunkel, Dobbelbock, Saksa
Mistä: Ulkomailta
Hinta: n. 1,4€/0,5l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 7,1%, katkerosta ja väristä ei lukuja.
Nippelitietoa: Andechsin panimo on benediktiini munkkien valvonnassa oleva luostari panimo, perustettu 1455. Säveltäjä Carl Orf on haudattu Andechsin kirkkoon, joten Carmina Burana soimaan siis.


Tänään lasiin kaatuu olutta "pyhältä vuorelta", heilige berg. Kyseessä on Andechsin Dobbelbock, joka Ratebeerin arvovaltaisella listalla on nostettu maailman toiseksi parhaimmaksi Dobbeliksi. Nyt kaikille Tuplapukkimiehille/naisille huomio. Dobbelbockilla,  ei ole tämän Olvin viinalagerin kanssa mitään tekemistä. Lainaan wikipediasta tyylinkuvauksen, joten translatorit valmiiksi:
"Doppelbock or double bock is a stronger version of traditional bock that was first brewed in Munich by the Paulaner monks, an order founded by St. Francis of Paula.[3] Historically, doppelbock was high in alcohol and sweet, thus serving as "liquid bread" for the monks during times of fasting, when solid food was not permitted. Today, doppelbock is still strong—ranging from 7%–12% or more by volume. It is clear, with colour ranging from dark gold, for the paler version, to dark brown with ruby highlights for darker version. It has a large, creamy, persistent head (although head retention may be impaired by alcohol in the stronger versions). The aroma is intensely malty, with some toasty notes, and possibly some alcohol presence as well; darker versions may have a chocolate-like or fruity aroma. The flavour is very rich and malty, with toasty notes and noticeable alcoholic strength, and little or no detectable hops (16–26 IBUs)."

No maistetaanpa.
Andechs Dobbelbock on syvän rubiininpunainen hieman colanruskein sävyin. Vaahto katoaa nopeasti taivaan tuuliin.
Tuoksussa on vahvasti maltaisuutta, ruisleipää, hieman kuivattua hedelmää ja aavistus karamellia. Hento suklainen paahde häilyy taustalla.
Maku on todella nestemäistä leipää. Jylhän makean maltainen, hieman tahmaista sokeriakin. Ruisleivän kuorta, luumua, keveästi pyöreää hedelmäisyyttä ja keveää suklaista paahdetta. Jälkimaussa monista tummista saksalaisista oluista tuttua rukiista happamuutta ja keveä humalan puraisu. Jopa hennon marjainen maku jää suuhun.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, hiilihappoisuus sopiva, juotavuus todella helppoa ja alkoholi piilossa. Ei ihan tyypillisintä yli 7% lageroiduille oluille.
Ehdottomasti upea Dobbelbock, malliesimerkki tyylissään ja miellyttävän nautinnollinen oluena muutenkin. 1,4€ hintaan loistava hintalaatusuhde, only in Germany. O Fortunan soidessa taustalla pimeässä syysillassa tuntee sen pienen valonpilkahduksen hetkellisesti silmäkulmassaan...sitten onkin otettava uusi hörppy. Omissa papereissani menee kyllä Dobbelien Top kolmoseen Weltenburgin Asam Bockin ja Ayingerin Winter-Bockin/Celebratorin seuraksi.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 3/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 16/20, Yhteensä: 39/50.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: Lapin Kulta Jouluolut Luomu

Oluen speksit:

Mikä:  Hartwall Lapin Kulta Jouluolut Luomu, Wieniläistyylinen Lager, Suomi
Mistä: Maitokaupat
Hinta: n. 1,5€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 4,6%, katkero: 35ebu ja väri: 60ebc.
Nippelitietoa: Kotoinen Hartwall pyöräytti tällekin vuodelle luomuoluen (Tuiskun muistamme viime vuodelta). Kyseessä siis luomuohrasta ja eurooppalaisista humalista (Malling, Spalter Select,Tradition) pantu olut.




Kauden jouluolut avaus lähtee lapparilla käyntiin. Speksien valossa kaikki näyttäisi jopa juotavalta, on 35ebua katkeroa, karamellimallasta, aromihumalaa, mutta muistetaan, että kyseessä on Hartwall..
Kohta pitäisi alkaa pohdiskelemaan millaista jouluolutta sitä itse pyöräyttäisi tälle vuodelle. Itseasiassa "panojonossa" on liuta oluita, mutta tuntuu ettei koskaan ehdi toimeen. Palataanpa lappariin, meinaa taas lähteä mopo keulimaan väärään suuntaan.

Lasiin kaatuu kauniin punaruskeaa olutta, vaahtoaa aluksi kelvollisesti, mutta karu totuus iskee pian vaahdon hävitessä lasin reunoille.
Tuoksulta voisi odottaa maltaisuutta ja hieman karamellia, jota tahdittaisi annos saksalaista humalaa. No todellisessa elämässä nenä haistaa metallia, hiuksen hienon häivän karamellia ja niin nihkeästi sitä aromihumalaa, että ilman mainostusta en tietäisi sitä olevan.
Maussa keveästi paahdettua maltaisuutta, aavistus yrttistä humalaa (edes jotain). Lämmetessä alta tulee häivähdys suklaata. Jälkimaussa katkero puraisee keveästi, mutta suuhun jää hieman karvas maku.
Suutuntuma on keveähkö, keskitäyteläisyyttä kovasti lähennellään, mutta vielä jää tavoitteesta.
Summa summarum, toistaiseksi lapparin paras jouluolut maitokaupoissa, mutta hämmentävän hajuton, mauton ja turhan vedellä lantratun makuinen. Neuvon säästämään rahat ja hankkimaan mieluummin vaikkapa kotimaista pienpanimo olutta pullollisen. Life is too short to drink cheap beers mates.
Pisteet:
Tuoksu: 4/10, Ulkonäkö: 3/5, Maku: 5/10, Suutuntuma:2/5, Yleisvaikutelma: 9/20, Yhteensä: 23/50.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: St. Bernardukset (Prior, Abt & Tripel)

Tänään bloggaaja tarttuu St. Bernarduksen oluisiin. Kyseessä on 1900-luvun alussa Watoun kylään perustettu Refuge Notre Dame de St.Bernardin luostari, joka valmisti aluksi vain juustoja. Panimo aloitti toimintansa toisen maailmansodan jälkeen panemalla St. Sixtuksen (Westvlettern) oluita aina vuoteen 1992 asti. Tämän jälkeen syntyi tuotemerkki St. Bernardus.
Nykyään panimo valmistaa mm. Pater 6, Prior 8, Abt 12, Tripel oluita, myös Alkossa taannoin nähtyjä Grottenbier ja Witbier oluita.
Nyt tarkemmassa esittelyssä on panimon Prior, Tripel ja Abt.


Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Prior 8, Vahva Belgiale, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,7€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 8%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Sessio alkaa Priorista.

Syvän punaruskea olut tämä Prior 8. Vaahto on paksua höttöistä saippuavaahtoa. Tuoksusta huomaa ensimmäisenä reilun rusinaisuuden, kuivattua hedelmää, yrttejä ja annos mausteisuutta. Hieman makeaa siirappia ja häivähdys suklaata.
Maultaan Prior on mausteisen yrttinen, hennosti happamahko, mutta silti makeahko siirappisuus tasapainottaa. Kuivattua hedelmää, rusinaa ja appelsiinia. Jälkimaussa alkoholi lämmittää hieman ja keveä yrttinen humalointi kutittelee suuta.
Suutuntuma on keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen epäpyhässä maastossa. Juotavuus on helpohkoa.
St. Bernarduksen Prior on kyllä tyylissään(kin) maukas, tosin häviten selvästi R8:lle. Syysiltana lämmittää, talvea kohti tarvitaan jo vahvempaa.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku :8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 15/20, Yhteensä: 39/50.



Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Tripel, Tripel, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,8€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 8%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Seuraavaksi vuoroon saapuu Tripel.

St. Bernarduksen Tripel on sameahkon oranssihkonkeltainen Tripel paksulla ja tiiviillä vaahdolla.
Tuoksussa on raikasta hedelmäesteriä, hieman banaania ja päärynääkin mukana, maustepuolelta hennosti korianteria ja pippuria, ehkä aavistus anista? Niukasti happamuutta, jota tasoittamassa on lievä maltainen makeus.
Maussa raikasta hedelmäisyyttä, lievästi karamellista maltaisuutta, hennosti marjaisuutta ja keveästi mausteita. Samoja elementtejä kuten tuoksussakin siis. Jälkimaussa humala puraisee keveästi ja lievää omenaista happamuutta valuu suuhun. Hiivan kaataminen lasiin pyöristää makua.
Suutuntuma on keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen väliä, juotavuus pelottavan helppoa, alkoholi ei maistu lävitse yhtään. Maistuva ja laadukas Tripel kyseessä. Pidin ehkä Priorista karvan enemmän.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 38/50.



 Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Abt 12, Quadrupel, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,9€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 10%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Ja viimein abt 12 lasissa. Olut, joka huhujen perusteella pitäisi olla pitkälti samanlainen alkuperäisen, olutmaailman eniten hypettämän ja RateBeerin ykköspaikkaa pitävän Westvlettern 12:n kanssa. Asia on siinämielessä todennäköinen, pantiinhan Watoussa ko. olutta lähes kuusikymmentä vuotta.

Pikariin kaatuu sameahkon ruskeanpunertavaa olutta, paksulla kermaisen tiiviillä vaahdolla. Jättää kauniisti pitsiä lasiin.
Tuoksussa pehmeää kuivattua hedelmäisyyttä ja makeaa maltaisuutta. Hennon yrttisiä vivahteita, hieman anista, persikkaa ja rusinaa. Lämmetessään paranee selvästi, enemmän anista tuoksuun.
Maussa kermaisen pehmeää makeaa maltaisuutta, hieman barleywine tyyliin. Hieman tahmainen, joskaan toffeeta ei ole. Kevyesti anista, suolaista lakritsaa, yrttisyyttä ja kuivattuja hedelmiä. Jälkimaussa niukasti alkoholia, kevyen liköörimäinen ja portviininen. Humalaa ei juuri huomaa, yrttisyyttä lukuunottamatta.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, todella pehmeän kermainen, silti juotavuus on pelottavan helppoa 10% olueksi.
Abt 12 ei räjäytä pottia, vaan on kuin se vanhoista elokuvista tuttu elegantti rakastaja, joka hivuttautuu huomaamatta lähemmäs ja saa haluamaan lisää. Tyylikäs olut tyylissäänkin. Epäilisin kypsytyksen jopa parantavan tätä.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 9/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 17/20, Yhteensä: 42/50.


 Panimon muista oluista olen testannut myös Grottenbierin, joka oli todella maistuva Dubbel ja jäi aivan liian pienelle huomiolle Alko vierailunsa aikana (38/50p). Lisäksi panimon Witbier oli tyylissään ihan omassa luokassaan ja kesän 2009 valopilkkuja (37/50p). St. Bernardus on kyllä selvästi asiansa osaava luostaripanimo, jonka oluita soisi näkevän useamminkin täälläkin.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Esitelyssä: Alkon jouluoluet (2011)

On taas se aika vuodesta, että valtion monopolin jouluolut valikoimat alkavat olla tiedossa ja tällä hetkellä lista näyttää olevan melko varma, joten minäkin uskallan asiasta jotakin kirjoittaa.

Lista näyttää seuraavanlaiselta:

Koff Jouluolut 6% 0.33l 1,73€
Sinerychoff tuo taas Alkoon perinteisen Koff jouluoluen, joka lienee tuttu viime vuosilta, eli wieniläistyylinen lager. Veikkaan tätä jäävän poistomyyntiin saakka. Omalla kohdalla tämä jää hyllyyn, ei innosta.

Laitilan Savuruis 5,3% 0.5l 3,87€
Laitila on pistänyt Savuruiksen pulloon/tölkkiin. Muistaakseni ihan mukiinmenevä olut, joskin talonmaku jätti toivomisen varaa taas. Veikaan, että loppuu ennen uuttavuotta.
Pitää varmaan ainakin yksi ostaa.

Malmgård Arctic Circle Ale 7,3% 0.5l 4,99€
Jälleen tuttu juttu. Tosin Arctic Circle Ale oli pahuksen maistuva tuotos, hinta hieman suolainen, niinkuin kotimaisilla pienpanimoilla yleensäkin, Stallhageniin verrattuna hinta kohtaa laadun. Loppuu uuteenvuoteen mennessä.
Muutama pullo tulee varmasti ostettua.

Stallhagen Julbock 6,8% 0.5l 4,60€
Stallhagenilta tuttu ja turvallinen julbock tänäkin jouluna. Siirtynyt isompaan, ja kalliimpaan pulloon. Mainio olut pienessä pullossa alle 2,5€ hintaan, nyt ei sytytä. Veikkaan, että loppuu tammikuun puolella. Saldo: yhden saatan, kysymysmerkillä ? ostaa, tai sitten en.

Stallhagen Winter Porter 7% 0.5l 5,06€
Liekö sama kuin panimon baltic porter? Jos on, niin voin todeta porterin olevan melko onnistunut tyylissään. Veikkaisin loppuvan joulun kulmilla tämänkin.
Pullollinen tulee varmaankin haalittua, optio toiselle.

Saku Porter 6,9% 0.5l 3,40€
Sakun porter, tuo tuttu ja turvallinen. Olut jota Virosta sai taannoin alle 0,8€ pullo. Simppeli balttiporteri, luokkaa ihan jees, muttei kovin jouluinen, lisäksi mielestäni parempaa Aldariksen porterista saa ympäri vuoden halvemmalla. Tuttu nimi myy, mutta pulloja on(kaiketi?) sen verran, että riittää tammikuulle. Jää hyllyyn.

Nögne Ö Underlig Jul 6,5% 0.5l 6,33€
Mitä tähän pitäisi sanoa.. Nögneltä ei ole Alkossa vielä huonoja nähty ja tuskin nytkään. Veikkaisin loppuvan ennen joulua.
Saldo, muutama pullo.

Mikkeller Santas Little Helper 2011 10,9% 0,375l! 6,19€
Jälleen täällä, Mikkeller saapuu pienemmässä pullossa, harmi sinänsä. Hinta on suolainen, mutta jos laatu on vuoden 2009 version tasoa, ei hinta ole este. Tätä oli ilmeisesti liikkeellä myös rommitynnyriversiona, jota tämän tuskin on (isompi sääli). Veikkaan tämän loppuvan tammikuussa.
Ja luulen ostavani pari pulloa, toinen kypsytykseen. 

Mikkeller From Via To 8% 0.75l 10,91€
Lisää Mikkelleriä. Imperial Porter tyylinä, iso pullo ja hinta sen mukainen. Mikkeller saa taas olutharrastajien peitset tanaan, joten loppuu ennen joulua.
Veikkaan kahta pulloa. 

Svaneke Jule Spektakel 8% 0.5l 6,02€
Svanekelta tuntuu Alkoon virtaavan tavaraa. Kyseessä on ilmeisesti tyyliltään Tripel, joka hieman hämmentää jouluoluena, tosin Rullesin Triple nähtiin viime vuonna. Veikkaan riittävän tammikuulle reilusti.
Harkitsen yhden ostamista. 

Orbaek Jingle Bells 7% 0.5l 4,18€
Tanskalainen Jingle Bells palaa myös pienemmässä pullossa, jäi viimeksi hyllyyn ja niin saattaa käydä tälläkin kertaa. Veikkaan riittävän tammikuulle.
Korkeintaan yksi tulee juovottua.

Ayinger Winter-Bock 6,7% 0.5l 3,84€
Perinteinen Ayingerin Doppelbock, joka on käytännössä sama olut kuin kuuluisa Celebrator. Tuttu viime vuosilta ja ihan kelpo doppelbock. Veikkaan, että joitakin pulloja jää vielä tammi/helmikuulle.
Saatan pullon tai kaksi ostaa, jos lähi Alkoon eksyy.

Ayinger Weizen-Bock 7,1% 0.33l 3,24€
Ayingerin toinen olut on weizenbock, joka on myös nähty viime vuosina pitkäripaisen hyllyillä. Laadukas ja hintakin kohtalaisella tasolla. Veikkaan, että loppuu jouluun mennessä.
Varmaan pari pulloa tulee ostettua.

Erdinger Schneeweisse 5,6% 0.5l 3,67€
Erdingerin talvi weizen saapuu Alkoon, en ole tähän aikaisemmin törmännyt, mutta ainakaan panimon muut vehnät eivät olleet kovin ihmeellisiä.
Veikkaisin pulloja jäävän tammikuulle.
Harkinnassa yhden pullon ostaminen.  

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock 6,5% 0.5l 3,58€
Kohta sitä taas saa, Rauchbier Märzenin "vahvempi" versio saapuu taas Alkoon. Arvio löytyy viime joulukuulta. Klassikko, joka loppuu jouluun mennessä.
Epäilen, että useampi pullo tulee hankittua.

Schneider Aventinus Weizen-Eisbock 12% 0.33l 3,98€
AWE palaa takaisin. Hinta maltillinen, laatu erinomainen, nautittavuus hitaahko, muttta vaikutus on taattu. Veikkaan loppuvan joulunkulmilla.
Tätä on muutama ostettava.

Fullers Old Winter Ale 5,3% 0.5l 3,71€
Fullers(kin) tuo myyntiin viime vuodelta tutun vahvan alensa. Perus britti olut kyseessä ja taattua Fullersia. Ei huono, muttei mikään kovin kummoinenkaan.
Nimi ja tuttuus myy, joten veikkaan loppuvan joulun kulmilla.
Taitaa jäädä hyllyyn.

Estrella de Navidad 5,5% 0.33l 2,29€Espanjalainen jouluolut paljastuu vaaleaksi lageriksi. Jouluista lienee oluessa vain nimi.. Veikkaan pulloja jäävän tammi/helmikuulle.
Jää hyllyyn
 
Liefmans Cuvee Brut 6% 0.375 4,89€
Jälleen täällä. Ei niin jouluinen hapan kirsikkaolut. Oli ihan maistuva olut, paperikäärössä luulisi käyvän kaupaksi, joten veikkaisin loppuvan tammikuun aikana.
Varmaan pullollisen ostan, tai sitten en. Kaapissa on noita "oikeitakin kirsikkajuomia"

N`Ice Chouffe 10% 0.75l 8,99€
Chouffen oikea jouluolut saapuu viimein. Hinta on aseveliystävällinen, iso pullo ja Chouffen muut oluet ovat olleet nautittavia, joten veikataanpa tämän loppuvan tammikuuhun mennessä.
Veikkaisin ostavani pari pulloa.

Westmalle Trappist Dubbel 7% 0.75l 9,49€
Ei varsinaisesti jouluolut tämäkään. Silti yksi parhaimpia Dubbeleita ja helpon nautittavuuden vuoksi veikkailen tämänkin loppuvan vuoden vaihteeseen mennessä.
Pari pulloa tulee varmaankin hankittua.

Samuel Adams Winter Lager 5,5% 0.355l 3,38€
Sam Adamsin talvilager palaa taas hyllyyn. Ihan jees, jos hinta olisi alhaisempi. Aloittelevan oluen nauttijan valinta. Veikkaus: Loppuu tammikuussa.
Jää hyllyyn.

Anchor Christmas/Our Special Ale 5,5% 0,355l 3,49€
Anchor tuo tämän vuotisen Our special/Christmas Alen Alkoon, viime vuotisesta jäi positiiviset kuvat ja olut oli sopivan jouluinen ja maistuva. Veikkaan loppuvan uuteen vuoteen mennessä, ellei hajapulloja jää.
Saatan muutaman ostaa. 

Yhteenvetona: Alkoon tulee taas liikaa samoja oluita kuin mennä talvena. Joukossa on toki sellaisia,  joita mielellään näkeekin, kuten AWE, Urbock, Anchor, yms. Osa tavarasta taas on mielestäni sellaista joiden mukana olo on hieman erikoista, kuten Liefmans, Estrella tai Westmalle. Oluita on kuitenkin suhteellisen lukuisa määrä ja kotimaisten pienpanimoisen panostus on toki ihailtavaa (joku voi nyt pelata sen systembolaget kortin ja kertoa miten tilanne on länsinaapurissa). Hintataso on tuttua suolaista Alkon hintatasoa ja alkuvuodesta se nousee taas uuteen "ulottumattomuuteen". Silti valikoima saa arvosanaksi 8-

tiistai 11. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: Struise Svea IPA

Oluen speksit:

Mikä:  Struise Svea IPA, IPA, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 2€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 7%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Struise tarkoittaa Flaamiksi strutsia ja slangikielellä se voi tarkoittaa myös kovaa/vahvaa. Panimo on perustettu v.2001, alunperin strutsitilaa pitävien omistajien piti tarjota vieraille paikallisesti tehtyä olutta. Nykyään De Struise Brouwers tunnetaan mm. Pannepot ja Black Damnation oluistaan, sekä yhteistyö panoista mm. Mikkellerin kanssa.

 Tänään lasiin kaatuu hieman omalaatuista olutta. Belgialaisen pikkupanimon Struisen panemaa India Pale Alea. Kaiken lisäksi etiketti viittaa ruotsiin melko vahvasti: "Dear mother of Sverige,
We send you our approach for the Svea IPA. As your growing thirst is leaning towards more bitter levels, we have carefully selected a set of noble hops, for you to enjoy on every suitable occasion.
From Struise with hops"
Olut on kaiketi pantu Tukholmalaiselle Monk's Cafe:lle.
IPA mannermaisilla jaloilla humalilla, eli perinteisesti Hallertau, Spalt, Tettnang, Saaz. Pantu Belgiassa ja raaka-aineina mainitaan vielä, ohran lisäksi, kaura, ruis ja vehnäkin. No, eipä kai muuta kuin Svea mamman kruunua riisumaan, kaulasta kiinni ja kaato..eiku..

Lasiin valuu aluksi järjettömästi vaahtoa, isoa saippuakuplaista ja tiivistä, jättäen pitsiä lasiin. Olut itse on kauniin punaruskeaa. Vaahto lopulta asettuu ja jää paksuksi lautaksi oluen päälle.
Tuoksussa on selvästi mausteisuutta, hieman pippuria. Sitrusta, persikkaa, hedelmäisiä estereitä on hieman. Ruohoa, hieman yrttisyyttä ja hennosti kukkaisuutta. Eurooppalaisen humalan käytön huomaa selvästi.
Maussa keveästi ruismaltaisuutta, hieman vehnäisää happamahkoa mallasta ja karamellia. Kevyesti mausteisuutta, ruohoa, yrttejä. Hieman greippisen havuisa ja reilusti hedelmäinen. Jälkimaussa alkoholi maistuu kevyesti lävitse.
Suutuntuma on keskitäyteläinen, kohtalaisen helpohkosti juotava ja raikas.
Struisen ruotsinterveiset ovat mielestäni pitkälti sellaiset mitä odotinkin. Mikään humalapommi tämä ei ole west coast tyyliin, eikä mielestäni ole tarpeenkaan tällä kertaa. Pikemminkin vähän reilummin humaloitu belgiale. Yksinkertainen, silti monipuolinen.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 7/10, Suutuntuma: 3/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 36/50.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: Great Divide Hercules Double IPA

Oluen speksit:

Mikä:  Great Divide Hercules Double IPA, Double IPA, USA
Mistä: Ulkomaat, olutravintolat
Hinta: n. 3,5€/0,355l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 10%, katkero: 85ebu, väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Tästä Coloradolaispanimosta on tarinoitu Yetin yhteydessä. Tyylinä siis "tupla ipa", "Hoppier, maltier and with more alcohol than a standard IPA, Hercules Double IPA definitely is not for the faint of heart."


Tänään alkaneiden vapaapäivien kunniaksi lasiin soljahtaa Herculesta, ei sitä Disneyn versiota, vaikka tämäkin saapuu rapakon takaa. Titan IPA, eli panimon normi IPA, oli tyylissään upea, joten odotukset ovat kohdillaan.

Lasiin kaatuu punertavan oranssia olutta jättäen pinnalleen ohuehkon, mutta tiiviin kermaisen vaahdon.
Tuoksussa makeahko siirappisuus iskee nenään samantien voimalla seitsemän veljen (Aleksis Kiven päivä..). Kukkaisaa sitruksisuutta riittää, hieman ananasta, keveästi trooppista hedelmää ja hennosti havuisuutta. Tuoksu on miellyttävä ja hyvin klassinen tyylissään.
Maussa humala syöksyy kitalakeen tahmean siirappisen maltaisuuden tuodessa tasapainottavaa kombinaatiota, jota suu kaipaa. Ananasta, sitrusta, greippiä ja kuivattuja hedelmiä. Taustalla hyökyy lisää toffeista maltaisuutta, joka jää viimeistään jälkimaun havuisen humalanpuraisun tieltä kokonaan pois.
Suutuntuma on melkoisen täyteläinen, täyslaidallinen humalaa ja 10% alkoholia, joka ei pahemmin maistu lävitse, tarkoittaa sitä, että runko on kunnossa. Hiilihappoja sopivasti pitämässä juotavuutta kohtalaisena.
Great Divide Hercules tuli ja esitti melko tyylipuhtaan suorituksen tyylissään, ei ehkä urotekojen veroinen, mutta upea olut silti. Esitys on päättynyt yleisö taputtaa ja kurkistaa pullon pohjalle, vieläkö sitä jäi?
Pisteet:
Tuoksu: 9/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 16/20, Yhteensä: 41/50.

torstai 6. lokakuuta 2011

Olutarvioissa: Meantime Yakima Red

Oluen speksit:

Mikä:  Meantime Yakima Red, Amber Ale, Englanti
Mistä: Maitokaupat
Hinta: n. 4,5€/0,5l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 4%, katkerosta ja väristä ei arvoja
Nippelitietoa: 5:llä eri humalalla, Yakima Valleyn kuuluisalta humalan viljelyalueelta, pantu amber ale. Meantime(perustettu 1999) tunnetaan suomessa paitsi hauskan muotoisista pulloistaan (esim. coffee, chocolate porter), myös kaupoissa/Alkoissa näkyneistä oluista, kuten IPA, Wintertime, London Lager, Pale Ale.





Tänään vaihteeksi maitokaupasta poimittua Meantimen kausiolutta Yakima Red:iä. Kyseessä on hieman jenkkityylinen keveä amber ale. Korkataanpas tämäkin.

Meantime Yakima Red on kuparisenoranssi amber ale, vaahdoltaan ihan mukiinmenevä, joskin hajoaa pian lasin reunoille.
Tuoksusta tulee hieman Brewdogin 5.a.m mieleen. Samantyylistä makeaa karamellista maltaisuutta yhdistyen trooppiseen hedelmäisyyteen ja hentoon sitruksisuuteen Taustalla hieman käynnyttä hedelmäisyyttä ja mansikkaa. Tuoksu paranee selvästi lämmetessään.
Maku taas on keveän trooppisen hedelmäinen, hieman karamellinen ja aavistuksen mansikkainen. Jälkimaussa keveästi sitrusta ja ruohoa.
Suutuntuma on lähes keveä, helposti juotava, ehkä aavistuksen vetinen.
Yakima red on prosentteihin nähden varsin maukas esitys tyylissään. Tukevammalla rungolla ja ronskimmalla humaloinnilla nousisi uudelle tasolle. Samaan hintaan saa toki parempiakin, mutta maitokauppavahvuiseksi ja maitokauppojen "tuontiolut hinnoilla" voisi ostaa toistekin.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 3/5, Maku: 7/10, Suutuntuma: 2/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 34/50

tiistai 4. lokakuuta 2011

Sadonkorjuu Messuraportti

Lahden Sadonkorjuu messut olivat mennä viikonloppuna ja siellä oli paikalla myös Tuopin Ääressä bloggaaja.
Kyseessähän oli siis vilja-alan messut ja leipääkin sai, kaiken muun syötävän, lisäksi kassikaupalla ilmaiseksi. Meidän poppoon reissu painottui toki oluisiin ja oli hienoa huomata paikalla pahuksen hyvä kattaus kotimaisia pienpanimoita, parempi kuin vaikkapa kesän Lahden SOPP:ssa.
Mutta missä oli yleisö? Lauantai päivänä hallissa oli porukkaa yllättävän vähän (en tiedä illan sadonkorjuujuhlien tilannetta). No tilanteessahan oli toki se hyvä puoli, ettei hanojen ääreen tarvinnut jonottaa ja hieman pitkästyneen näköiset panimoiden edustajat ehtivät vaihtaa kuulumisia.
Meidän osastomme saapui paikalle noin puoli yhden nurkilla, haalimme lasit ja kiersimme muut viljapuolen tiskit ja haalimme, pahuksen maistuvaa, leipää muutaman kassin mukaan.
Olutpuolelta tuli testattua mm. seuraavat:

Beer Hunters:
Välipala Savukaura Stout, joka jäi mieleen prosentteihin nähden maistuvana, kevyen savuisena stouttina.
Kili Bitter, jota oli kokeiltava, koska olut tuli muistaakseni suoraan Amarillolla ladatun hop backin lävitse, tuoksu olikin pahuksen tuore.
CCCCC IPA, tuli jo stadin puolella tutuksi, voitti sarjassaan Siperian ja on yksi maan parhaista India Pale Aleista.
Amber Lager, kaveri tarjosi osan, oli muistaakseni kohtalaisen humalainen tyyliin nähden.
Mustacheherukka Stout, Sen verran erikoinen kombinaatio, että oli pakko kokeilla. Tavallaan tykkäsin ja tavallaan kyseli itseltään, miksi olo on kuin joisi mummon tekemää mustaherukkamehua. Kaveri ei pitänyt, mutta veikkasinkin melkoiseksi veden jakajaksi.

Saimaan Juomatehdas:
Marsalkka Pils (liekö sama kuin Rokrammi pils?), keveä vähän ruohoinen perus pils, ei oikein innostanut.
(Harmi ettei Bruuverin tuotteita ollut)

Plevna:
Oktoberfest, oli joukon nyyppärin valinta ja tyylissään maistuva, ei häpeä yhtään maistamieni germaanien rinnalla.
Siperia: Siperia neitsyys pamahti, niin hyvää kuin odotinkin, oli pakko ottaa iso tuopillinen.
Smörre IPA: Keveähkö perus ipa, ehkä vähän reilummin humaloitu amber ale olisi lähempänä tyyliä, ei huono.

Malmgård:
X-Porter, otin huikan kaverilta, edelleen yksi maan parhaimpia portereita.
HODA: Toinen kauan kaivattu, pahuksen katkeraa, mutta hyvää.

Tässä vaiheessa kello löikin jo kymmentä vailla viittä, harmi ettei enempää ehtinyt. Tässä vaiheessa ovet lyötiin kiinni pariksi tunniksi, ennen illan "sadonkorjuujuhlaa", josta olisi kaiketi pitänyt maksaa, älyttömästi, uudestaan sisään?

Seurueemme eteni seuraavaksi Teerenpeliin, jossa ei ollut käytännön tasolla mitään kiintoisaa, Ayingerin Fest-Märzeniä oli hanassa, ei huono oktoberfest.
Sapuskan kautta kävimme vielä Metrossa yksillä, harmi ettei tämänkään paikan valikoimissa ollut mitään uutta. Seurueemme siirtyi sitten junalla Kouvolaan ja aamun aikanaan valjetessa nukkumaan.

No mitä jäi käteen?
Nippu uusia tikkejä tietysti, osa jo pitkään etsittyjä. Loistavia oluita ja hyvää leipää. Lasinpesupisteellä lasin sai vaihdettua suoraan puhtaaseen, jos halusi, mikä oli erinomaista palvelua. Vesipisteitä en nähnyt, mutta Olvilta sai pieniä kivennäisvesi pulloja ilmaiseksi, joten suun huuhtelu kävi helposti.
Messuille olisi toisaalta toivonut enemmän väkeä-> enemmän tunnelmaa ja parempi kannattavuus, toivon, että tapahtuma saa jatkoa pienin viilauksin.

Olutpuolen "tietoiskut", erityisesti Silja Homeen pitämä "esitys" olisi ehkä kaivannut laajemmankin yleisön, asiaa tuli ja siitä kiitos.
Kaikenkaikkiaan antoisat messut, aukioloaika voisi päivällä olla pitempäänkin auki ennen illan juhlia ja tarvittaessa avata ovensa vaikka kahdeltatoista/yhdeltä, ja/tai paremminkin pitää auki yhtä soittoa. Paljon olisi ollut vielä maisteltavaa, mutta aikaa ei.